5.Digitaalinenportfolio tehtävä

Minä voisin top-jaksolla  välittää innostustani tulemalla aina reippaasti töihin.  Top-jaksolla kysellä ohjaajalta lapsista ja voisin myös kertoa ohjaajalleni, vaikka joka viikko mitä olen lasten kanssa kokenut ja omista havainnoista. Minun pitää kertoa ohjaajalle ja lapsien vanhemille, jos päiväkodissa minun näkemänä taphtuu lasten kanssa jonkunlainen haaveri. Esim. lapsi tönäisee toista lasta ja toisen lapsen pää kolahtaa pöydän kulmaan ja päähän tulee mustelma. Lasten kanssa minun pitää olla reipas ja auttaa heitä kaikissa mahdollisissa asioissa kuten, pukemisessa,WC-käynneissä yms.

Kehityspsykologia

1.lapsen fyysinen ja motorinen kehitys

1-3v
Hienomotoriikka:
Osaa kääntää kirjan sivuja, pitää kynää kädessään sekä piirtää. Osaa tehdä palapelejä. Osaa myös rakentaa isoilla legoilla torneja ja rakennuksua, osaa pinota palikoita.

Karkeamotoriikka:
Kiipeilee, osaa kävellä varpaillaan sekä juoksee. Osaa poimia lattialta/maasta esineitä kaatuamatta.

Voit tukea 1-3 vuotiaan lapsen fyysistä ja motorista kehitystä tekemällä lapsen kanssa palapelejä, rakentaa palikoista torneja tai värittää/piirtää. Erilaisten hippa- tai juoksuleikkien avulla kehität lapsen tasapainoa ja juoksemista.

3-5v
Hienomotoriikka:
Osaa leikata saksilla suoraa viivaa ja osaa ruuvata pullonkorkin kiinni. Pujottaa lankaan pieniä ja suuria helmiä. Pystyy myös kokoamaan erilaisia pieniä palapelejä.

Karkeamotoriikka:
Kävelee sekä juoksee takaperin. Osaa potkia palloa ja saa sen myös kiinni. Osaa ottaa vauhtia keinussa. Heittää pieniä esineitä esim. tennis- tai sählypalloa.

3-5 vuotiaan lapsen fyysistä ja motorista kehitystä voi tukea esimerkiksi saksien kanssa leikaamista, erilaisia kuvioita tai pelkästään suoraa viivaa. Voit myös pelata lapsen kanssa erilaisia pallopelejä.

5-6v
Hienomororiikka:
Lyö vasaralla naulan pehmeään puuhun sekä osaa muovailla erilaisia hahmoja.

Karkeamotoriikka:
Opettelee uimaan, hiihtämään ja luistelemaan. Osaa lyödä palloa mailalla.

5-6 vuotiaan lapsen fyysistä ja motorista kehitystävoit tukea naputtelemalla erilaisia nauloja puun palaan, kertomalla kuinka tehdä ja valvomalla ettei vaan satuta itseään.

2.Lapsen puheen ja kielen kehitys

1-3v
Lapsi ymmärtää ja osaa äidinkieltään. Puhe voi olla takeltelevaa, ymmärtää puhetta enemmän kuin itse sitä tuottaa. Osaa muodostaa lyhyitä lauseita. Kyselee miksi/milloin/kuka/mikä?

1-3 vuotiaan puheen ja kielen kehitystä voi tukea lukemalla, puhumalla, pyytämällä lasta toistamaan sanoja tai kertomaan mitä kuvassa on.

3-5v
Lapsi ymmärtää yksinkertaisia kertomuksia,  ohjeita ja kehotuksia. Ymmärtää kysymys- sekä kieltosanat. Puhe on muodostunut jo selkeäksi niinkuin myös lauseiden rakenne. Osaa kertoa ajan tai paikan.

3-5 vuotiaan puheen ja kielen kehitystä voi tukea rooli- ja laululeikeillä, kuvilla, esineillä, toistamalla lauluja ja loruja. Tietenkin myös lukemalla.

5-6v
Puhe on niin selvää, että lapsi pärjää arkipäivän tilanteissa jopa vieraidenkin ihmisten seurassa. Yksityäisiä äännevirheitä saattaa vielä olla. Lapsi osaa ja ymmrtää käyttää useita käsitteitä kuten, vähän, paljon, edessä, takana, nopeasti ja hitaasti.

5-6 vuotiaan puheen ja kielen kehitystä voi tukea lukemalla hänelle ja hänen kanssaan. Opettelemalla eri kirjaimia ja numeroita.

3. Lapsen sosiaalinen kehitys
Sosiaalisuus tarkoittaa sitä että haluaa olla tekemisissä ihmisten kanssa kun taas sosiaaliset taidot tarkoittavat kykyä tulla toimeen toisten kanssa. Sosiaalisuus on temperamenttipiirre.

4. Temperamenttipiirteet

Temperamentti= ihmisen yksilöllisyys, temperamentti on ihmiselle ominainen yksilöllinen käyttäytymis- ja reagoimis tyyli elämässä tuleviin asioihin, niin pieniin päivittäisiin asioihin kun taas isompiinkin asioihin sekä uutisiin. Temperamenttipiirteitä on 9, meistä jokaisella on nämä piirteet mutta joillain jotkut näkyvät paremmin.

1.Aktiivisuus
Aktiivisuus vaihtelee suuresti yksilöityäin, se on sitä voimaa ja nopeutta jolla yksilö liikkuu ja tekee asioita.

2.Sinnikkyys
Sinnikäs ihminen vie aloittamansa asian loppuun, kyseessä on siis hyvä ominaisuus.

3.Rytmisyys
Jonkun ihmisen tärkeimpiä osia päivistä on rytmi. He esimerkiksi saattavat käydä nukkumaan ja ruokailla samaan aikaan joka päivä.

4.Intensiivisyys
Intensiivinen ihminen näyttää tunteensa dramaattisesti sekä voimakkaasti kun toiset taas eivät näytä tunteitaan juuri lainkaan.

5.Herkkyys
Herkkyys kertoo sitä, kuinka herkkä ihminen on  ulkoisille ja sisäisille häiriöntekijöille. Herkkyys on myös sosiaalista, kuinka ihminen aistii herkästi muiden tunnetilat.

6.Lähestyminen ja vetäytyminen
Helposti lähestyvä ihminen pitäö usein uusien ihmisten ja asioiden kohtaamisesta, kun vetäytyvä ihminen on mielummin yksin tai tuttujen ihmisten seurassa, välttää uusia asioita ja uusiin ihmisiin tutustumista.

7.Keskittymiskyky
Jos yksilö häiriintyy helposti, eikä keskittymisestä tule mitään, varsinkaan jos usea asia kilpailee hänen huomiostaan. Tämäkin ominaisuus voi olla hyödyksi, mutta toisinaan pitää pystyä keskittymään useaan asiaan samanaikaisesti.

8. Sopeutuvuus
Jos yksilö on sopeutuva, hän ei säikähdä muutosta päivän rutiineissa ja osaa sopeutua uusiin tilanteisiin.

9.Mieliala
Jokaisella meistä on perusluonteellensa ominainen mieliala. Jotkut ovat hymyttömiä sekä pessimistejä, toiset taas melkein koko ajan hymy korvissa.

4.digitaalinen portfoliotehtävä

Ohjaaminen on hyvin olennainen osa hoito- ja kasvatustyössä. Ryhmän toimintaan vaikuttavat monet asiat. Yksilö saattaa käyttäytyä ryhmässä eril tavalla kuin yksin ollessaan. Ryhmää voi myös innostaa ja motivoida erilaisilla asioilla kuten yllättämällä ja tekemällä jotain aivan uutta ja tavallisesta poikkeavaa, antamalla erilaisia vaihto ehtoja  joista voi itse valita, tehdä asioita yksin, pareittain tai pien ryhmissä. Mutta parit ja ryhmät saadaan hyvin toimimaan myös niin että kaikki parhaat ystävät eivät ole samassa pienryhmässä.

Ryhmän toimintaan vaikuttavat muun muassa.
1.ryhmän kehitysvaihe
-ryhmän vaiheita ovat muotoutumisvaihe, kuohuntavaihe,
yhteistoiminnan syntymis vaihe, kypsän
toiminnan vaihe ja ryhmän hajoaminen.
2.ryhmädynamiikka
-ryhmän jäsenet vaikuttava toisiinsa, ja
heidän välilleen syntyy valtasuhteita.
-ryhmään muodostuu säännöt.
-yksilöiden käyttäytymiseen vaikuttavat
myös meneillään oleva tilanne sekä ympäristö.
3.ryhmän koko
-pienryhmässä esimerkiksi kunkin osanottajan on
helpompi osallistua.
4. ryhmän roolit
-Roolilla tarkoitetaan niitä odotuksia, joita toiset ryhmän
jäsenet suuntaavat johonkin ryhmän jäseneen.
-Yksilöt ovat usein erilaisissa rooleissa eri ryhmissä.

   Motivoiva ohjaus on tärkeää. Ohjaajana tulee puhua selkeästi ja rauhallisesti ja tarkistaa että osallistujat ymmärtävät ja kuulevat ohjeet. Hyvä ohjaaja on myös aidosti kiinnostunut asiakkaistaan ja asiastaan. Ohjaaja ei saa yhdella kertaa antaa montaa eri ohjetta, mutta ohjeet kannattavat antaa monella usealla eritavalla jotta varmasti jokainen ymmärtää. Onnistuneeseen toimintaan tarvitaan hyvä suunnittelu ja varasuunnitelmalla valmistuminen. Hyvä vuorovaikutus ohjaajan ja asiakkaan välillä on myös hyvin tärkeää.
  Ryhmässä on myös tärkeää pystyä pitämään työrauha yllä ja siihen on erilaisia keinoja kuten äänensävyt, koko ryhmän huomion herättäminen, johdattelu muuhun asiaan, paikan vaihto sekä lempeä kosketus esimerkiksi olkapäähän. Työ rauha on todella tärkeää jotta jokainen lapsi pystyy keskittymään omaan juttuunsa. Silloin kun kaikki keskittyvät omaan tekemiseensä saa kaikki hyvin asioita aikaan.

3.Portfoliotehtävä

•  Lapselle ominaiset tavat toimia ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen. Kun lapsi saa toimia hänelle mielekkäillä tavoilla, hänen hyvinvointinsa vahvistuu. Leikkiessään lapsi harjoittelee sosiaalisia-, kielellisiä- ja vuorovaikutustaitoja. Erilaisissa leikeissä on mahdollisuus käsitellä erilaisia tunteita. Leikki vaikuttaa lapsen älylliseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Lapset käsittelevät kokemaansa ja oppivat leikkiessään. 

     Päivittäinen liikkuminen on lapsen normaalin kasvun ja kehityksen edellytys, ja se vaikuttaa lapsen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Lapsen motoristen perustaitoje (käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen) tulisi automatisoitua ennen kouluikää. Nämä taidot ovat välttämättömiä itsenäisen motorisen selviytymisen kannalta. Liikkumalla lapsi tutustuu itseensä, toisiinsa ja ympäristöönsä. Lapselle pitää antaa mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti. Lapsen pitää saada liikkua vähintään 2 tuntia päivässä.

    Lapsi on kiinnostnut ympäristöstään ja tutkii sitä kaikilla aisteillaan. Lapsen ympäristön tulisi olla tutkimiseen kannustava, ja ympäristöä tulee muokata lapsen iän ja kehityksen mukaan. Alle 3-vuotiaalla on ympärillään paljon uusia tutkittavia ja kokeiltavia asioita, joten ympäristöm tulee oola turvallinen ja aikuisen tulee olla tilanteissa läsnä. Kotona on kattiloita ja muita kodin tavaraa, joista lähtee erilaisia ääniä ja jotka tuntuvat erilaisilta. Luonto ja lähiympäristö taas tarjoavat lapsille eri vuodenaikoina erilaista tutkittavaa.

    Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen kuuluu ihmisyyteen kaikissa kulttuureissa. Taiteen ja leikin avulla lapsi voi ilmaista itseään ja tunteitaan sekä saada mielihyvää ja iloa. Taide auttaa lasta samaistumaan toisen ihmisen rooliin ja laukaisee jännityksiä ja ahdistusta. Lapsella tulee olla mahdollisuus monipuoliseen taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen. Toiminnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon toiminnan monipuolisuus, jotta lapset voivat tutustua muun muassa kuvallisen, kielellisen ja musiikkilliseen ilmaisun työmenetelmiin ja välineisiin.

• Voisin päiväkodin top-jaksolla järjestää pieniä yhteisiä leikkejä lasten kanssa, esimerkiksi leikki "millainen ihminen?" jossa harjoitellaan tunteiden esittämistä. Vapaaehtoiset esittävät yksi kerrallaan äänettömästi leikinohjaajan kuiskaaman tunteen (esim. vihainen, iloinen, surullinen, ärtynyt yms). Toiset yrittävät arvata, mistä tunteesta on kyse. 

         Päiväkodissa voisin myös liikkumisen kannalta keksiä jotain ohjelmaa missä lapset saavat liikkua. Esimerkiksi jonkun liikuntaleikin joka voisi olla vaikka leikki nimeltä Eskimoviesti. Eskimoviestissä lekkijät muodostavat joukkueita. Jokaisella joukkueella on jumpoamatto jää lauttana. Joukkueet jakautuvat pareihin, jotka kantavat jäälautan merkin ympäri ja palaavat lähtöviivalle. Jäälautta annetaan seuraavalle parille ja näin leikki jatkuu. Se joukkue voittas,mjonka parit ovat ensimmäisenä päässeet maaliin.


      Tutkimisestakin päiväkodissa voi keksiä vaikka millaista erilaista toimintaa. Esimerkiksi että haen erilaisia oksia, käpyjä ja lehtiä luonnosta. Lapset saavat katsella erilaisia luonnon kappaleita ja miettiä mistä paikasta ne voisivat olla (esim, käpy-kuusesta, lehti-puusta, yms).


     
        Taiteellista kokemista ja ilmaisemista voi päiväkodissa toteutaa niin että antaa lasten piirtää ja maalata erilaisia asioita ja esineitä. Myös lapsille voi laulaa tai lausua erilaisa runoja joita lasten kanssa sitten opetellaan. Kaikilla muunlaisilla esityksillä sekä näytelmillä lasta saa kiinnostumaan.

   

2.Digitaalinen portfolio

A)   Lapsi saa olla lapsi. Virheet ja kompastelut ovat sallittuja – ratkaisevaa on, miten niistä jatketaan eteenpäin! 
 Kasvatus on lapsilähtöistä mutta ei kuitenkaan lapsijohtoista. Ohjaavassa kasvatuksessa on rajoja ja rakkautta. Vanhempi asettaa lapselle ikään sopivat rajat ja vaatimukset niitä tullaan noudattamaan.
 Lapsen mielipiteitä kuunnellaan, arvostetaan ja otetaan tilanteen mukaan huomioon. Ongelma tilanteissa lapsi hakee vanhemmiltansa apua ratkaisun tekoon. Lapsi oppii hoitamaan ikäkauteen kuuluvia velvollisuuksia. Lapsi voi luottaa vanhempiinsa ja tietää, että vanhemmat rakastavat. Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi.
Suhde perustuu vastavuoroiseen kunnioittamiseen. 
Lapsi saa vanhemmiltaan kannustusta ja myönteistä palautetta, kun on niiden aika, ja lohdutusta ja myötätuntoa, kun niihin on tarvetta. Vanhempi osoittaa lapselleen hellyyttä sanoilla ja teoilla sekä aitoa kiinnostusta lapsen tekemisiin. Vanhempi toimii johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Lapsi saa kokeilla ja epäonnistua. Keskustelujen avulla lasta ohjataan toimimaan toivotulla tavalla. 
 ”Nukkumaan on mentävä, mutta siitä ei tarvitse pitää.”
Lapsi luottaa itseensä ja lapsesta tulee rohkea.

• Esimerkiksi jos lapsi hyppii sängyllä ja häntä kielletään niin kiellot pitävät perustella. Esim. "Mitä jos sänky menee rikki missä sitten nukut, pitäisikö sinun lopettaa hyppiminen." Kannustaminen on myös tärkeää, jos lapsi vaikka piirtää ja pitää kynää kädessään paremmin kuin eilen niin sanotaan että, "olet oppinut pitämään hyvin kynästä kiinni ja huomaatko kuinka hienon piirrustuksen olet saanut aikaan.

 B) Rajojen asettaminen on hyvin tärkeää, koska rajat toimivat sekä vanhempien että lapsen parhaaksi. Rajoilla vanhempi suojelee lapsensa kasvua ja kehitystä, varmistaa sekä omien että lastensa tarpeiden tyydyttymisen, opettaa mikä elämässä on sallittua ja mikä ei ja auttaa lastaan rakentamaan todenmukaista kuvaa itsestään ja kyvyistään, mikä luo pohjaa terveelle itsetunnolle.  

• Päiväkodissa voi sattua niin että riehakas tyttö taikka poika tönäisee tahallaan jotain muuta lasta ja lapsi kaatuu. 

•  Niin riehakkaalle tytölle tai pojalle pitää sanoa että "miksi tönäisit häntä? Se ei ollut kiltisti tehty, muita ei saa töniä muita voi sattua pahastikkin. Mitä, jos purkaisit tuon energian johonkin muuhun."

Tiedonkeruumenetelmät

Digitaalinen portfoliotehtävä:
a) tiedonkeruumenetelmiä:
-Kuinka eri tavoin toimimalla voisit kerätä tietoa lapsista päiväkodissa?
Voin kerätä tietoa kyselemällä lapselta itseltään, vanhemmilta, päiväkodin hoitajilta/opettajilta, katsoa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa (jos saan siihen luvan), seuraamalla itse lapsen päivittäistoimintoja/leikkejä ja "katselemalla ympäriinsä" päiväkodissa, esim. jos jonkun lapsen töitä ei ole seinillä, voin saada siitä sellaisen tiedon, että lapsi ei esim. tykkää piirtää tai muuta.

-Kerro myös millaista tietoa voisit näiden avulla lapsesta löytää?
Lapsi voi kertoa esim. mistä leikeistä hän pitää ja missä hän on hyvä ja sen avulla saan tietää hänen vahvuuksiaan, jonka avulla voin myöhemmin vahvistaa hänen kehitystä vaativia asioita. Vanhemmat voivat kertoa sellaista tietoa mitä emme saa tietää päiväkodissa, esim. miten lapsi on suhtautunut johonkin asiaan tai miten hän käyttäytyy kun on vaikka kotona missä ei ole muita lapsia leikkimässä hänen kanssaan. Päiväkodin hoitajilta/opettajilta voin saada tietoa asioista jota lapsi on ehkä joskus tehnyt, mitä minä en ole itse nähnyt. He tietävät myös enemmän lapsien rutiineista ja miten he voivat käyttäytyä tietyissä tilanteissa. VASUsta voin nähdä mitä lapsen on hyvä harjoitella, mitä hän jo osaa, millaisia tavoitteita hänelle on asetettu jne. Seuraamalla itse lasta, näen omin silmin miten hän käyttäytyy, kenen kanssa leikkii, onko jokin tilanne haastava, mistä pitää jne. Jos huomaan, esim. ettei lapsen töitä ole esillä, voin kysyä päiväkodin henkilökunnalta syytä tähän. Tai jos huomaan, että jonkun työ on todella hieno ja ns. "tunnistettavan näköinen", saan siitä tiedon, että lapsi on lahjakas piirtämään/maalaamaan. 


b) työprosessi:
1. Kuvaile työprosessin neljä vaihetta
Ensimmäinen kohta on lapsen havainnointi. Siinä havainnoidaan ja seurataan lasta, jolloin saamme tietää mitkä ovat lapsen vahvuuksia ja tarpeita. 
Toinen kohta on tavoitteiden tekeminen havaintojen pohjalta. Tässä kohdassa voimme tehdä lapselle tavoitteita. Tarpeita tuetaan vahvuuksilla, eli jos lapsi on hyvä jossain, sitä vahvuutta käytetään siihen, että lapsi saisi vahvistettua tarpeitaan. Esim. jos lapsi on ujo eikä uskalla leikkiä muiden lasten kanssa, mutta hän on hyvä jossain leikissä, vaikka hyvä rakentamaan korkeita torneja leikkipalikoista, voidaan joitain lapsia pyytää leikkimään hänen kanssaan niin, että ujo lapsi voi ensin näyttää muille miten rakennetaan ja sitten kaikki voivat rakentaa yhdessä. Tämä tapahtuu alussa mahdollisesti ensin aikuisen seurassa ja lopulta aikuinen vetäytyy pois ja antaa lasten leikkiä keskenään. 
Kolmas kohta on toimiminen tavoitteiden mukaisesti.
Neljäs kohta on arviointi. Tässä arvioidaan jonkun onko lapsi kehittynyt tavoitteiden mukaisesti vai oliko tavoitteet ehkä liian korkeat. Jos tavoite on ollut liian korkea, eikä lapsi ole pystynyt kehittymään sen mukaisesti, tehdään uusi tavoite, joka olisi lapselle helpompi toteuttaa. Uusien arviointien pohjalta saamme uusia tavoitteita jne. siksi tätä kutsutaan prosessiksi. 


2. Kuvaile sitten esimerkein kautta kuinka toteutat työprosessia:
 Mieti esimerkkilapsellesi nimi ja ikä ja kuvaile kuinka lapsi toimii. 1.leikkitilanteessa ja 2.päivittäistilanteessa (valitse jokin mitä et vielä ole käyttänyt)
Kuvaa työprosessi molempien tilanteiden pohjalta.
Leikkitilanne: Hertta on neljävuotias tyttö.
1.Havainnointi:
Vahvuuksia: Hertta tykkää paljon laulaa ja loruilla.
Tarpeita: Herttahaluaa aina parhaimman nuken kun lapset leikkivät kotia. 
2.Tavoitteet:
Yritetään saada Hertan antamaan nukke myös muillekin lapsille. 
3.Toiminta:
Arvotaan lorun kautta kuka saa leikkiä nukella.
4.Arviointi:
Hertta innostui lorusta niin, että oli aivan tyytyväinen vaikkei saanutkaan leikkiä hienoimmalla nukella. Hän oli todella iloinen sitten, kun tuli arvonnan kautta hänen vuoronsa leikkiä nukella. 

Lapsihavainnointi

1. Yleistä tietoa lapsesta

-Tempperamentti

Havainnointilapsi ilmaisee tunteensa hyvin vahvasti. Hänellä on hyvin kova tahto tiettyjä asioita kohti. Havainnointi lapsi on 4-vuotias poika.

-kiinnostuksenkohteet

Pojalla löytyy erittäin paljon kiinnostuksen kohteita. Kiinnostavampia niistä on lautapelit, autoilla leikkiminen, kirjojen selailu ja mutanttikilpikonnat eli Turtlesit. Hän muistaa hyvin jokaisen Turtlesin nimen ja minkä värinen huivi hänellä on.

-Ruokailu, lepo, ulkoilu, pukeutuminen

Lapsi syö hyvin lautasensa tyhjäksi, mutta ei syö salaattia. Suostuu kuitenkin maistamaan kaikkea uutta. Päiväunille mentäessä hän hiljentyy selailemaan lehtiä ja kirjoja. Välillä kuitenkin haluaa että vanhempi lukee hänelle sadun. Sadun hän kuuntelee rauhassa ja yleensä nukahtaa sadun aikana.
WC-käynnit sujuu jo pojalta hyvin, vaikka välillä hän pyytää apua joissain pienissa asioissa. Ulkoiluun poika lähtee innokkaana ja ulkona hän leikkii yksin tai siskonsa kanssa. Pukeutumisessa poika on oma toiminen ja osaa pukeutua itse. Pieniä haasteita saattaa välillä olla hanskojen kanssa, mutta silloin poika kysyy apua.

-Vuorovaikutustaidot

Tulee hyvin kaikkien kanssa toimeen. Poika auttaa usein muita jos apua pyydetään.  Hän myös ottaa muita hänen kanssa leikkimään. Hän pystyy keskittymään hyvin pieniinkin asioihin, vaikka taustalla olisi hälinää.


2. Sosiaalinen kehitys

Poika jää mielellään päiväkotiin kun vanhempi lähtee. Hän tykkää jäädä kaveriensa kanssa leikkimään. Poika leikkii päiväkodissa kahden kaverinsa kanssa ja se on hänen mielestä mukavaa, koska kukaan ei määrää toisia.


3. Fyysinen kehitys

Pojalla on hyvä tasapaino, hän näyttää usein kaikkia temppuja joita hän osaa. Hän näyttää kuinka kinkata yhdellä jalalla ja miten hypätä oikein korkealle. Hän osaa leikata saksilla, mutta siihen pitää keskittyä hyvin paljon. Poika piirtää myös paljon, yleensä hän piirtää itsensä ja perheensä. Kädentaidot ovat hallussa vaikka lapsi onkin vasta 4-vuotias.


4.Psyykkinen kehitys

-tunteet ja niiden ilmaisu

Ilmaisee tunteensa voimakkaasti yleensä ilmein, elein ja sanoin. Ilmaisee ilon, surun ja rakkauden.  Poika kertoi rakastavansa vaariaan ja että pitää hänestä tosi paljon. Yleensä poika on hyvin iloinen ja nauraa paljon.

-itsenäisyys

Poika osaa toimia itsenäisesti. Osaa leikkiä itsenäisesti, jos muita leikkiöitä ei ole.

-toiminnat

Uusissa tilanteissa hän lähtee innolla mukaan. Hän kuuntelee ohjeet tarkasti, että tietää mitä tehdä. Välillä kysyy apua ja osaa odottaa että saa apua.

-muistaminen

Osaa kertoa hyvin edellispäivän tapahtumista ja muistaa ne hyvin. Jos on muutama päivä taaksepäin, muistaa hän asioita katkonaisesti. Jos kysyy mitä ruokaa sinä söit aamulla hän muistaa tarkalleen mitä on syönyt.