Tiedonkeruumenetelmät

Digitaalinen portfoliotehtävä:
a) tiedonkeruumenetelmiä:
-Kuinka eri tavoin toimimalla voisit kerätä tietoa lapsista päiväkodissa?
Voin kerätä tietoa kyselemällä lapselta itseltään, vanhemmilta, päiväkodin hoitajilta/opettajilta, katsoa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa (jos saan siihen luvan), seuraamalla itse lapsen päivittäistoimintoja/leikkejä ja "katselemalla ympäriinsä" päiväkodissa, esim. jos jonkun lapsen töitä ei ole seinillä, voin saada siitä sellaisen tiedon, että lapsi ei esim. tykkää piirtää tai muuta.

-Kerro myös millaista tietoa voisit näiden avulla lapsesta löytää?
Lapsi voi kertoa esim. mistä leikeistä hän pitää ja missä hän on hyvä ja sen avulla saan tietää hänen vahvuuksiaan, jonka avulla voin myöhemmin vahvistaa hänen kehitystä vaativia asioita. Vanhemmat voivat kertoa sellaista tietoa mitä emme saa tietää päiväkodissa, esim. miten lapsi on suhtautunut johonkin asiaan tai miten hän käyttäytyy kun on vaikka kotona missä ei ole muita lapsia leikkimässä hänen kanssaan. Päiväkodin hoitajilta/opettajilta voin saada tietoa asioista jota lapsi on ehkä joskus tehnyt, mitä minä en ole itse nähnyt. He tietävät myös enemmän lapsien rutiineista ja miten he voivat käyttäytyä tietyissä tilanteissa. VASUsta voin nähdä mitä lapsen on hyvä harjoitella, mitä hän jo osaa, millaisia tavoitteita hänelle on asetettu jne. Seuraamalla itse lasta, näen omin silmin miten hän käyttäytyy, kenen kanssa leikkii, onko jokin tilanne haastava, mistä pitää jne. Jos huomaan, esim. ettei lapsen töitä ole esillä, voin kysyä päiväkodin henkilökunnalta syytä tähän. Tai jos huomaan, että jonkun työ on todella hieno ja ns. "tunnistettavan näköinen", saan siitä tiedon, että lapsi on lahjakas piirtämään/maalaamaan. 


b) työprosessi:
1. Kuvaile työprosessin neljä vaihetta
Ensimmäinen kohta on lapsen havainnointi. Siinä havainnoidaan ja seurataan lasta, jolloin saamme tietää mitkä ovat lapsen vahvuuksia ja tarpeita. 
Toinen kohta on tavoitteiden tekeminen havaintojen pohjalta. Tässä kohdassa voimme tehdä lapselle tavoitteita. Tarpeita tuetaan vahvuuksilla, eli jos lapsi on hyvä jossain, sitä vahvuutta käytetään siihen, että lapsi saisi vahvistettua tarpeitaan. Esim. jos lapsi on ujo eikä uskalla leikkiä muiden lasten kanssa, mutta hän on hyvä jossain leikissä, vaikka hyvä rakentamaan korkeita torneja leikkipalikoista, voidaan joitain lapsia pyytää leikkimään hänen kanssaan niin, että ujo lapsi voi ensin näyttää muille miten rakennetaan ja sitten kaikki voivat rakentaa yhdessä. Tämä tapahtuu alussa mahdollisesti ensin aikuisen seurassa ja lopulta aikuinen vetäytyy pois ja antaa lasten leikkiä keskenään. 
Kolmas kohta on toimiminen tavoitteiden mukaisesti.
Neljäs kohta on arviointi. Tässä arvioidaan jonkun onko lapsi kehittynyt tavoitteiden mukaisesti vai oliko tavoitteet ehkä liian korkeat. Jos tavoite on ollut liian korkea, eikä lapsi ole pystynyt kehittymään sen mukaisesti, tehdään uusi tavoite, joka olisi lapselle helpompi toteuttaa. Uusien arviointien pohjalta saamme uusia tavoitteita jne. siksi tätä kutsutaan prosessiksi. 


2. Kuvaile sitten esimerkein kautta kuinka toteutat työprosessia:
 Mieti esimerkkilapsellesi nimi ja ikä ja kuvaile kuinka lapsi toimii. 1.leikkitilanteessa ja 2.päivittäistilanteessa (valitse jokin mitä et vielä ole käyttänyt)
Kuvaa työprosessi molempien tilanteiden pohjalta.
Leikkitilanne: Hertta on neljävuotias tyttö.
1.Havainnointi:
Vahvuuksia: Hertta tykkää paljon laulaa ja loruilla.
Tarpeita: Herttahaluaa aina parhaimman nuken kun lapset leikkivät kotia. 
2.Tavoitteet:
Yritetään saada Hertan antamaan nukke myös muillekin lapsille. 
3.Toiminta:
Arvotaan lorun kautta kuka saa leikkiä nukella.
4.Arviointi:
Hertta innostui lorusta niin, että oli aivan tyytyväinen vaikkei saanutkaan leikkiä hienoimmalla nukella. Hän oli todella iloinen sitten, kun tuli arvonnan kautta hänen vuoronsa leikkiä nukella.